Sight-Size-menetelmä

Näkö-koko

Herassa voi opiskella sovellettua Sight-Size-menetelmää. Siis mitä?

Sight-Size-työskentely malliluokassa.

Sight-Size, vapaasti suomennettuna näkö-koko, on tarkastelutapa, jossa piirrettävä tai maalattava kohde kuvataan samaan kokoon kuin se havaitaan tietystä näköpisteestä. Sight-Size on vakiintunut lähes synonyymiksi havaintomaalaukselle ja piirustukselle, jota uudelleensyntynyt ateljeejärjestelmä edustaa.

Joshua Reynolds, omakuva

Historiallisista taiteilijoista Sir Joshua Reynoldsin tiedetään käyttäneen vastaavaa menetelmää enemmän kuin toisten. Tizianin, Frans Halsin ja Velazquezin teoksissa on samaa ilmettä kuin Sight-Sizea käyttäneiden myöhempien tekijöiden teoksissa mutta ei ole varmoja todisteita, että he olisivat työskennelleet niin.

Sight-Size projekti Herassa.

Terminä Sight-Size on suhteellisen uusi. R.H. Ives Gammellin (1893-1982) uudelleensyntyneessä ateljeejärjestelmässä Sight-Sizea noudatetaan koko koulutusohjelman ajan, myös elävän mallin piirtämisessä ja maalaamisessa. Havainnointiin menee jopa enemmän aikaa kuin itse työn tekemiseen, sillä tarkoituksena on kouluttaa silmää todella näkemään.

Sight-Sizen tiukka harjoittaminen voi tuntua tekniseltä ja edellyttää huomattavan kokoiset tilat käyttöön sekä muuttumattomat työpisteet, mitä ei ole aina järjestettävissä. Tällöin päädytään komparatiiviseen, mallia ja työtä eri koossa vertailevaan mittaustapaan, jota käytännön syistä yleensä on pakkokin käyttää useimmissa havaintomaalaus ja -piirustusprojekteissa aika-, tila- tai liikkuvuusrajoitteiden vuoksi.

Sargent Pariisissa Madame X -teoksen äärellä

Sight-Size mielletään paljolti aloittelijan menetelmäksi, jota käytetään alkeisharjoituksissa kuten kipsipiirtämisessä, mestarikopioissa ja asetelmissa. Ei kuitenkaan ole mikään häpeä palata Sight-Size-menetelmään, ja monet vuosisadan suurimmista maalareista kuten John Singer-Sargent, Antonio Mancini ja Philip de László palasivat käyttämään sitä uransa loppuun asti. Teoksissa istuneilta malleilta on tallentunut kertomuksia, että maalari laittoi heidän viereensä taulun ja meni aina etäälle samaan pisteeseen tarkastelemaan teosta.

Sargent: Lady Agnew

Menetelmä on erityisen hyödyllinen silmän kouluttamiseen, jos opettaja ei ole koko ajan saatavilla. Komparatiivisessa mittauksessa opettaja tekee paljon työtä osoittaakseen erot havainnossa ja harjoitelmassa. Sight-Size-tavassa nämä ovat välittömästi havaittavissa, mutta opettaja on silti tarpeen niiden osoittamisessa harjaantumattomalle oppilaalle.

Sight-Sizen rajoitteena on, että se vie paljon aikaa, koska työskennellessä kohdetta ja maalausta tarkastellaan enemmän kuin sitä työstetään. Tarkastelupisteeseen meneminen vaatii isohkon tilan.

Philip de László maalaa samaan kokoon mallia havaintopisteestä.

Sovelletussa versiossa Sight-Sizea käytetään vain tarvittaessa, työn alussa, silloin tällöin asettaen teoksen mallin viereen vertailua varten ja työn lopuksi. Sight-Size parhaimmillaan auttaa kokonaishavainnon tavoittamisesta ja on hyödyksi, jos tekijä kamppailee jatkuvasti maneerisen teräväreunaisten muotojen tai ylistyöstämisen kanssa. Ennen kaikkea, kun pyritään tarkkaan havainnon tavoittamiseen, Sight-Size on menetelmänä vailla vertaa.

Jotkut ateljeekoulut menevät pidemmälle ja tekevät Sight-Sizesta lähes opinkappaleen, jota noudatetaan kaikissa koulutöissä tiukasti. Uhkana on jäädä riippuvaiseksi menetelmästä, jos opiskeluun ei kuulu muita tapoja. Hyvä renki, huono isäntä -sanonta lienee tässäkin paikallaan.


Lähteet:

Sightsize.com

Rousar, Darren: teokset Cast Drawing, Cast Painting, Sight-Size Cast

Lack, Richard: On the Training of Painters

Beer, Nicholas: Sight-Size Portraiture

Contact Us

We're not around right now. But you can send us an email and we'll get back to you, asap.

Not readable? Change text. captcha txt

Start typing and press Enter to search