Käytän taiteessani abstrahoidun ympäristön lisäksi konkreettisen ihmisfiguurin muotoa. Minua inspiroi ihmisen eksistenssin problematiikka. Tunnustan esitystapani poikkeavaksi. Maalaukseni ovat vertauskuvallisia. Taiteeni pysyy tiukasti nykypäivässä ja on ajan hermolla. Taidekriitikko Otso Kantokorpi kirjoittaa 25.11.2013 blogissaan ”Alaston kriitikko” näin: ”maalari (Enckell) on ikiaikaisten teemojensa ja vanhojen mestareiden tummasävyisen värimaailman tulkkina…(hän) ylittää tuon (anakronismin) vaaran hienosti…Enckell on harras ja vakava maalari, jonka asennetta ja intohimoa maalaamiseen ja myös sen jatkuvaan opiskeluun on yksinkertaisesti vain kunnioitettava.”
Taiteellinen ilmaisuni on julistus tasa-arvoisen ihmisen ja inhimillisyyden puolesta. Kuka tahansa ihminen on aidoimmillaan syntyessään; vilpitön, alaston ja avoin. Vaalin alkukantaista mielentilaa myös taidetta tehdessäni. Ilmaisukieleni ei ole millään muotoa sentimentaalinen vaan vapaa ja eri taidelajien rajoja ylittävä. ”Enckell on keskittynyt pysyvään ja ikuiseen ja sen muutoksiin”, lisää myöhemmin Kantokorpi samassa blogissaan.